- Jaa:
Pitkäaikainen unettomuus on yleisin unihäiriö. Se heikentää toiminta- ja työkykyä sekä elämänlaatua. Se myös altistaa monille sairauksille. Unettomuus on kuitenkin hyvin hoidettavissa.
Unettomuuden kriteerit
Unettomuudessa nukahtaminen kestää säännönmukaisesti yli 30 minuuttia tai yöllisiä herätyksiä on vähintään 3 kertaa yössä tai uudelleen nukahtaminen yöllä kestää yli 30 minuuttia. Useimmiten unettomuus ilmenee näiden yhdistelmänä. Välillä ongelmana on nukahtamisen vaikeus ja taas kohta haasteena ovat toistuvat heräämiset.
Miten yleistä unettomuus on?
Huonoja öitä tulee silloin tällöin valtaosalle meistä. Se kuuluu normaaliin elämään. Mutta kun unettomuutta on esiintynyt vähintään kolmen kuukauden ajan, puhutaan pitkäaikaisesta unettomuudesta. Pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsii yli miljoona suomalaista. Toisaalta oireet saattavat vaihdella kausittain: välillä voi mennä paremmin ja välillä oireilu lisääntyy. Pitkäaikaisen unettomuuden kriteerit täyttyvät myös, kun oireilua esiintyy toistuvasti vuoden aikana, vaikka oireiden kesto jäisi alle kolmeen kuukauteen.
Mistä unettomuus johtuu?
Unettomuudessa on puhtaimmillaan kyse siitä, että vireystila kohoaa iltaa kohden ja rauhoittuminen hyvään uneen hankaloituu. Unen aikana esiintyvä korkea vireystila aiheuttaa havahtumisia, toistuvia heräämisiä ja unen laadun heikentymistä. Uni herkistyy ja nukkuja saattaa kokea unen olevan pinnallista. On havaittu, että joillakin ihmisillä on taipumus herkkäunisuuteen. Alttius voi esiintyä jo lapsuudesta lähtien tai puhjeta myöhemmällä iällä esimerkiksi voimakkaan tai pitkään jatkuneen työ- tai siviilielämän stressin myötä. Stressi toimii siis laukaisevana tekijä, harvoin itse syynä enää vuosia jatkuneessa, pitkäaikaisessa unettomuudessa.
Tilanteen jatkuessa ihminen ikään kuin juuttuu ”huonon nukkumisen putkeen”. Nukkumisen taito alkaa pikkuhiljaa kadota, vaikka aiemmin siinä ei olisi ollut mitään ongelmaa. Huoli ja ahdistus valtaavat mielen. Kierre on valmis. Pahimmillaan tilanne voi johtaa masentuneisuuteen sekä työ- ja toimintakyvyttömyyteen.
Mitä pitkäaikaisesta unettomuudesta seuraa
Pitkäaikaisesta unettomuudesta aiheutuvan univajeen on todettu altistavan diabetekselle, sepelvaltimotaudille, kohonneelle verenpaineelle, ylipainolle sekä sydän- ja verisuonisairauksille. Sairastumisvaaran suurenemisen lisäksi unettomuus lisää onnettomuus- ja tapaturmariskiä.
Toisaalta myös monet krooniset sairaudet altistavat unettomuudelle. Esimerkiksi kipu- ja masennuspotilaat kärsivät usein siitä. Seuraa noidankehä. Esimerkkinä kipu aikaansaa unettomuutta ja taas huonon nukkumisen seurauksena kivunkokemisen tunne lisääntyy.
Miten unettomuuden syitä selvitellään?
Tärkeää on ymmärtää, että pitkäaikainen unettomuus ei ole normaalia. Harvoin se myöskään liittyy suoranaisesti ikään, hormoneihin tai stressiin. Liikkeelle lähdetään unettomuuden aiheuttajan tunnistamisesta. Se vaatii huolellista taustaselvittelyä. Vireystilan tunnistaminen ja muuttaminen unta edistäväksi on elintärkeää. Joskus oma kokemus unesta ja sen määrästä voi poiketa oleellisesti todellisuudesta. Havahtuminen tähän saattaa helpottaa unettomuuteen liittyvää huolta ja ahdistusta. Hankalassa pitkäaikaisessa unettomuudessa saatetaan taustaselvittelyn lisäksi käyttää objektiivista apuvälinettä, unitutkimusta. Tällä saadaan diagnoosi vahvistettua ja toisaalta, poissuljettua elimelliset unihäiriöt.
Unettomuuden hoito
Unettomuuden ensisijainen hoito on lääkkeetön hoito. Hyvä unenhuolto, joka perustuu terveellisiin elämäntapoihin ja säännönmukaiseen uni-valverytmiin, luo mahdollisuuden hyvälle unelle.
Hyvä uni alkaa aamusta. Valtaosa meistä ei tee mitään säännönmukaisesti oman nukkumisensa eteen. Ja niistä henkilöistä, jotka näkevät vaivaa unen eteen, suurin osa panostaa vain iltarutiineihin. Ja jos tekeminen painottuu vain iltaan, eikä onnistumista tule eli nukahtamista, illasta muodostuu helposti ahdistava. Ahdistuneisuus uneen liittyen on kaiken pahan alku. Yhdestä illasta saattaa muodostua kymmenen vuoden saaga.
Ajatusleikki. Kun nukun hyvin, herään aamulla virkeänä. Totta. Mutta, miten olisi. Kun olen päivällä virkeä, nukun hyvin. Kukaan ei voi pakottaa itseään uneen. Mutta päivää voidaan rakentaa unta tukevaksi. Hyvä syke, energisyys päivällä ja väsymyksen ilmaantuminen illalla. Yhtäkkiä ilta ei enää olekaan niin ahdistava. Iltarutiineilla viimeistellään nukkumaanmeno.
Unessa ei ole siis kyse tuurista, vaan todennäköisyyksistä. Hyvän nukkumisen mahdollisuus rakennetaan aamusta, rytmittämällä päivän vireystilaa oikein. Jos vireystila on aamulla ja päivällä korkea, laskee se automaattisesti iltaa kohden, luoden mahdollisuuden hyvään nukkumiseen. Onnistuuko se aina, ei tietenkään. Mutta todennäköisyys kasvaa ja onnistumisia alkaa tulla.
Rytmityksessä kunniaan nousevat terveelliset elämäntavat. Liikkuminen ja ravitsemus. Säännönmukaisuus. Ja pääajatuksena oman vireystilan ylläpitäminen.
Toki on tilanteita, jolloin omat konstit eivät enää riitä. Silloin unitutkimus on asianmukainen tapa selvittää pitkään jatkuneen unettomuuden syy. Näissä tilanteissa, pitkäaikaisen unettomuuden hoito perustuu aina yksilölliseen, syynmukaiseen hoitosuositukseen.