- Jaa:
Unihäiriöt ovat sairaus
Kun nukkumisessa on ollut ongelmia yli kolme kuukautta on kyseessä virallisten määritelmien mukaan pitkäaikaisesta uniongelmasta, unihäiriöstä. Unihäiriöitä on lähes satakunta ja niillä on oma tautiluokituksensa. Kyse on siis sairauksista. Unihäiriöitä voi esiintyy ihmisellä useampi samanaikaisesti.
Unihäiriöiden lisääntymisen taustalla monia syitä
Unihäiriöt ovat lisääntyneet huimasti viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Syita on monia. Digitaalisuuden myötä työ- ja siviilielämä on muuttunut hektisemmäksi ja kuormittavammaksi. Työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt. Epäsäännöllinen työ on lisääntynyt. Toisaalta, terveelliset elämäntavat loistavat poissaolollaan. Liikumme yhä vähemmän ja lihavuus on globaalisti räjähdysmäisesti lisääntynyt.
Uniapnea on kansansairaus
Yksi yleisimmistä unihäiriöistä on uniapnea. Vuonna 2021 valmistuneen tutkimuksen mukaan Suomessa merkittävää uniapneaa sairastaa noin miljoona henkilöä. Kyse on siis todellakin kansansairaudesta.
Uniapneassa potilailla esiintyy toistuvia, lyhytkestoisia unenaikaisia hengityskatkoksia ja rauhattomasta unesta johtuvia päiväaikaisia oireita, kuten väsymystä, päänsärkyä, seksuaalista haluttomuutta ja muistiongelmia.
Uniapnean merkittävin riskitekijä on ylipaino
Lihavuus on obstruktiivisen uniapnean tärkein riskitekijä. Yli 70% uniapneapotilaista on ylipainoisia ja miehiä kaksinkertainen määrä naisiin verrattuna. Aikuispotilailla on arvioitu, että 20% painonnousu aiheuttaa 70% lisääntymisen yönaikaisten hengityskatkosten määrään. Ja globaalin lihavuusepidemian vuoksi uniapnean esiintyvyys on moninkertaistunut kolmen vuosikymmenen aikana 2-4%:sta nykyiseen 15-25%:iin aikuisista.
Uniapneassa lisääntynyt rasvakudos ahtauttaa nielua ja heikentää keskivartalolihavuuden kautta mekaanisesti hengitystoimintaa. Tutkimuksissa on havaittu, että muuttuneiden hormonaalisten tekijöiden kautta uniapneaa sairastavien potilaiden ruokahalu kasvaa ja lisää siten painonnousun riskiä. Muita uniapnean riskitekijöitä ovat ylähengitysteitä ahtauttavat rakenteelliset tekijät, kuten mm. suuret nielurisat, nenäntukkoisuus ja pieni alaleuka.
Uniapnean vaarallisuus
Uniapnea ei ole todellakaan pelkkää kuorsausta. Unenaikaisiin hengityskatkoihin liittyen veren happitoisuus laskee yöllä. Aivot tarvitsevat happea, joten uniapnean seurauksena yöllinen syke- ja verenpainetaso nousee holtittomasti. Sydän rasittuu. Uniapnea lisääkin sydän- ja verisuonisairastavuutta ja -kuolleisuutta
Uniapnea ja diabetes – deadly duo
Merkittävää on, että uniapneaa sairastavilla potilaille esiintyy samanaikaisesti usein myös muita lihavuuden liitännäisairauksia, kuten verenpainetautia ja aikuisiän diabetestä, jolloin sydän- ja verisuonisairastavuuden riski kasvaa entisestään. Kolme diabeetesta sairastavaa henkilöä neljästä kärsii myös uniapneasta. Puhumme erityisestä riskiryhmästä.
Uniapnean tunnistamisen vaikeus – kuorsaus
Uniapneaa sairastaa noin miljoona suomalaista, mutta suurin haaste on, että 80-90% uniapneaa sairastavista henkilöistä on edelleen tunnistamatta ja siten hoitamatta. Uniapnean yleisin oire on kuorsaus. Kaikki kuorsaajat eivät sairasta uniapneaa. Ottaen huomioon uniapnean yleisyyden ja rajuuden sairautena, säännönmukaisen kuorsaamisen esiintyessä, suositus olisi hakeutua uniapneatutkimukseen, yöpolygrafiaan. Tyypin 2 diabetesta sairastavien henkilöiden olisi myös syytä rutiinomaisesti selvittää sairastavatko he myös uniapneaa. Tutkimus on yhden yön-yli tutkimus ja hyvin saatavilla.
Uniapnean hoito
Laihduttaminen on kaikkien ylipainoisten uniapneapotilaiden ensisijainen hoito. Huomattavaa on, että painonpudotus usein korjaa myös muita samanaikaisesti esiintyviä aineenvaihdunnanhäiriöitä uniapneapotilaalla. Keksivaikea- tai vaikea-asteisessa tai muuten voimakas oireisessa uniapneassa enssijainen hoitomuoto on ylipainehengityshoito (CPAP). Tällöinkin ylipainoisen potilaan jatkohoidossa tulisi onnistuneeseen CPAP-hoitoon yhdistää hyvä painonhallinta, ≥ 5% painonlaskuun tähdäten. Joissakin tapauksissa voidaan uniapneaa hoitaa uniapneakiskoilla ja joskus harvemmin, leikkaushoidoin. Tutkimukset osoittavat, että onnituneen hoidon myötä elämänlaatu paranee, ja myös sydän- ja verisuonisairastavuusriski pienenee merkittävästi. Uniapnean tunnistaminen, tutkiminen ja hoitaminen siis kannattaa.